Ruokavirikkeet
Koiran virikeruokailu ja stressi: miksi kupista syöminen ei riitä, mitä käyttäytymistarpeita ruoanhankintaan liittyy ja vinkkejä ruokavirikkeisiin.
Koiran ravinnonhankintaan ja syömiseen liittyy paljon toimintoja, ja sen kuuluisi viedä iso osa koiran hereilläoloajasta.
Jopa noin 80 % kesykoirista elää edelleen ”puolivilleinä” kyläkoirina, pääasiassa lauhkean ja lämpimän ilmaston vyöhykkeillä. Luonnonvaraisten kesykoirien käyttäytyminen osoittaa, että koira käyttää 10–25 % hereilläoloajastaan ruoan etsimiseen. Lisäksi aikaa kuluu ruoan erotteluun syömäkelvottomasta aineksesta, ja yhteen ateriaan käytetään keskimäärin 26 minuuttia.
Koiran lajityypillinen käyttäytyminen
Koirilla on voimakas tarve etsiä ruokaa, kaivaa sitä esiin, erotella syömäkelvoton aines syötävästä, pureskella ja kantaa ruokaansa, kulkea ruokapaikalta toiselle, piilottaa ruokaa, kun sitä on yllin kyllin, sekä jäljittää, jahdata, ottaa kiinni ja tappaa pieniä saaliseläimiä.
Ruoan hankkimisen lisäksi koirat käyttäisivät mielellään pitkän ajan ruoan pureskeluun. Vapaana elävien koirien ruokavaliosta 50 % on erilaisia jätteitä, raatoja ja luita, joten pureskelu ja kaluaminen ovat suuri osa syömistä.
Vaikka koira elää ihmisen huomassa, sillä on nämä lajityypilliset käyttäytymistarpeet. Tarpeiden voimakkuus voi vaihdella rodun mukaan. Koiran alkuperäinen käyttötarkoitus ja sen vaistonvarainen metsästys- ja saalistuskäyttäytyminen voivat vihjata, millainen tekeminen on sille erityisen mieluista. Myös ei-toivottu käytös voi kertoa, millaista ruokavirikettä koirasi kaipaisi enemmän.
Koira ei ole kuppiruokailija
Kupista syöminen ei ole koiralle luonnollinen tapa syödä, eikä se täytä yhtäkään ruokailuun liittyvistä käyttäytymistarpeista. Siihen voi liittyä haasteita esimerkiksi ruokamotivaatiossa, ja se lisää ylipainon ja liian suurten kerta-annosten todennäköisyyttä.
Koiran on toki hyvä saada välillä kylläisyyden tunne aterian jälkeen, mutta sen voi järjestää helposti myös virikeruokailulla.
Pelkkä kuppiruokailu voi vaikuttaa koiran mielialaan epäsuotuisasti verrattuna virikkeistä tarjottuun ruokaan. Se voi myös nostaa koiran viretilaa, kun ruokailuhetkeen latautuu kohtuuttomasti odotusta, joka ei ehdi purkautua ruokailun aikana.
Kun kuppiruokailusta siirryttiin virikeruokailuun, tutkimuksessa (Boonhoh ym. 2023) todettiin, että seitsemän päivän jälkeen kortisolitasot (stressihormoni) lähtivät laskuun. Koirilla havaittiin myös myönteisiä käyttäytymismuutoksia ja positiivisen tunnetilan lisääntymistä ilman muita muutoksia ympäristössä tai toimintatavoissa.
Jos teillä ei ole päivittäin käytössä ruokavirikkeitä, aloita 30 minuutista ja lisää kahden viikon päästä ruokavirikkeiden kesto 60 minuuttiin.
Ravinnonhankinnan käyttäytymistarpeet
Näitä ovat esimerkiksi etsiminen, jäljestäminen, kaivaminen, syömäkelpoisen aineksen erottelu, pureskelu, saaliin jahtaaminen ja pyydystäminen, saaliin pureminen ja ravistelu sekä nyhtäminen ja repiminen.
Koiran rotu ja tottumukset vaikuttavat siihen, mitkä käytökset ovat vahvoja. Kaikkia edellä mainittuja voi hyödyntää ruokavirikkeissä, ja koira voi myös oppia uusia tapoja ruokailla, kun se saa siihen mahdollisuuden.
Etsi koirallesi mieluisia ruokavirikkeitä eri kategorioista ja vaihtele niitä riittävän usein. Kokeile säännöllisesti myös uusia virikkeitä ja anna koiralle aikaa oppia hyödyntämään niitä. Voit helpottaa tehtävää aluksi, jos koira ei heti hoksaa jutun juonta.
Ruokavirikevinkkejä
- Ruokapaloja pyyhkeeseen ja pyyhe solmuun.
- Pyyhkeen paloja ja ruokapaloja kumiseen verkkopalloon. Koira saa nyhtää kankaanpalat pois ja erotella namit.
- Possun tai naudan korva kumisen verkkopallon sisään.
- Syötävä vieheleikki: vieheenä esimerkiksi kaninnahka, kuivattu korva tai täytettävä patukka.
- Täytettävien lelujen ja kongien kaivaminen lumihangesta tai sammaleen alta – sisällä viltin alta, pyyhekasasta tai isosta pahvilaatikosta, jossa on pyyhkeitä tai pahvia.
- Raksuja tyhjään limupulloon, pullo pyyhkeen sisään, pyyhe solmuun ja koko setti piiloon.
- Nuolumatto märkäruoalla tai herkkutahnoilla.
Ruoan pureskelu ja kaluaminen on koiralle tärkeä käyttäytymistarve.
Kirjoittanut eläintenkouluttaja (AT), eläintenkouluttaja EAT -opiskelija, koiranomi ja eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024.