Fyysiset virikkeet

Koiraeläimet liikkuvat paljon kävellen esimerkiksi ruokaa etsiessään. Koiralle on lajityypillistä liikkua energiaa säästäen ja esimerkiksi ravata rennosti pitkiäkin matkoja. Laukkapyrähdyksiä ja hyvin vauhdikasta liikkumista on harvemmin, tyypillisesti saalistaessa, leikkiessä ja paetessa.

Koiran liikunnantarve vaihtelee suuresti iän, kunnon, rodun, terveyden ja muiden tekijöiden mukaan. Lemmikkikoirat liikkuvat usein liian vähän ja yksipuolisesti.

Koirat hyötyvät siitä, että liikunta on monipuolista ja ainakin ajoittain haastaa hieman jaksamista. Pelkkä hihnassa kävely ihmisen tahtiin ei riitä täyttämään terveen nuoren tai aikuisen koiran liikunnan tarvetta, joskin rauhalliset pitkät kävelyt auttavat koiraa palautumaan. Tutkimusten mukaan runsaasti liikkuvilla koirilla on huomattavasti vähemmän ongelmia – sekä käytöshaasteita että sairauksia.

Liikuntaan saa monipuolisuutta pitkien liinojen avulla ja hyödyntämällä kaikki metsäalueet ja esteet, joita vastaan tulee. Talvella lumi tarjoaa oivan vastuksen, ja kesällä kannattaa hyödyntää luonnonvesiä kahlailuun ja uimiseen.

Liikunnan tulisi olla mahdollisimman omaehtoista, jotta koira päättää itse vauhdista ja tavasta liikkua. Esimerkiksi pallon perässä juokseminen ei ole hyvä vaihtoehto, sillä se voi stressata koiraa ja lisätä loukkaantumisriskiä. Anna fyysisissä leikeissä aloite koiralle – esimerkiksi anna pallo sille ja katso, miten se reagoi ja liikkuu – ja osallistu itse leikkiin!

Kehonhallinta ja lepo

Vaihtelevan ja raskaan liikunnan vastapainoksi koira tarvitsee riittävästi laadukasta lepoa ja kehonhuoltoa.

Kehonhallinta kehittyy erityisen hyvin pentuna, mutta sitä kannattaa kehittää ja ylläpitää koko koiran eliniän. Hyvä kehonhallinta ja lihaskunto ehkäisevät tehokkaasti muun muassa nivelvaivoja. Liike on usein hyvä lääke myös koirille.

Pennun on tärkeää ulkoilla erilaisissa maastoissa, jotta sen koordinaatio ja alustavarmuus kehittyvät. Kannusta pentua kiipeilemään kiville ja kannoille, ja vahvista sitä kehuilla ja vaikka nameilla. Leikki toisten koirien ja ihmisten kanssa haastaa ja kehittää kehonhallintaa.

Aikuisen koiran kanssa on tärkeää liikkua monipuolisesti ja riittävästi: eri nopeuksilla, erilaisilla alustoilla ja mahdollisimman omaehtoisesti.

Liikuntavirikkeitä ovat myös erilaiset jumpat sekä vesimatto- ja uintiharjoitukset.

Muista tasapaino myös liikunnassa. Mitä enemmän rankkaa ja kehoa haastavaa liikuntaa, sitä enemmän koira tarvitsee kevyttä ja rauhallista liikuntaa, kehonhuoltoa, matalan viretilan virikkeitä ja laadukasta lepoa.

Kiihtyminen lisää hetkessä stressihormonien määrää elimistössä, ja niiden poistuminen kestää useita vuorokausia. Nopeat spurtit ja kova juoksu ovat koiralle tarpeellisia, mutta niiden määrään ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.

Vapaana elävillä koirilla saaliin jahtaamista ja siihen liittyvää stressiä on melko harvoin. Sitä edeltää usein jäljestäminen ja pitkä ravaaminen tai kävely, ja sitä seuraa yleensä tuntikausien syöminen, siihen liittyvä muu käytös ja pitkä pureskelu. Silloin adrenaliinin tuotanto ehtii tasaantua, stressi laskea ja koira palautua rasituksesta.

Muistilista terveen koiran liikuntavirikkeisiin

• Lyhin lenkki on noin puoli tuntia.
• Koira ulkoilee vähintään kolme kertaa päivässä.
• Päivittäin vaihtelua: kaivamista, kiville ja puunrunkojen yli hyppäämistä, kiipeämistä, tasapainoilua kannoilla tai kivillä, epätasaisessa maastossa liikkumista eri vauhdeilla ja askellajeilla, lumessa kahlaamista, uimista.
• Pidempiä ravipätkiä useita kertoja viikossa.
• Kehonhallintaa jumppatempuilla, tasapainotyynyillä ja vastaavilla.
• Koira liikkuu vapaana tai pitkässä liinassa useita kertoja viikossa, mielellään päivittäin.
• Koiralla on mahdollisuus revitellä lämpimillä lihaksilla oman tarpeensa mukaan.
• Koira liikkuu tarpeeseensa nähden riittävästi eri nopeuksilla: rauhallisesti, erittäin rauhallisesti, nopeasti ja erittäin nopeasti.
• Kehonhuoltoa, esimerkiksi fysioterapeutti, osteopaatti, hieroja tai kraniosakraalihoitaja.
• Laadukasta lepoa ja riittävästi unta.

Kirjoittanut eläintenkouluttaja (AT), eläintenkouluttaja EAT -opiskelija, koiranomi ja eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024.